Venäjän aloittama hyökkäyssota sai suuret ihmismassat Euroopassa huolestumaan omasta turvallisuudestaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa sotaan on varauduttu jo yli 100 vuoden ajan eri tavoin, mutta väestönsuojat ja niiden kunnossapito on jälleen noussut keskusteluun.
Suojatiloja suomalaisille vuodesta 1915 lähtien
Jo ensimmäisen maailmansodan aikana Suomessa huomattiin, että sotilaiden lisäksi myös siviiliväestön tulee pystyä suojautumaan suoria asevaikutuksilta, kuten sirpaleilta, luodeilta, paineaalloilta sekä rakennusten sortumilta. Kellarit ja muut maanalaiset tilat nähtiin sopivina suojatiloina, joten niitä alettiin tiivistää tähän tarkoitukseen.
Ensimmäiset varsinaiset, teräsbetoniset väestönsuojat Suomessa rakennettiin 1950-luvun lopulla. Tämän jälkeen lainsäädännön muuttuessa myös väestönsuojien suojaluokitukset ovat lisääntyneet, jonka seurauksena keskenään eroaviin kohteisiin ja tarpeisiin on rakennettu erilaisia suojia. Suuria ihmismassoja tai muuten tärkeitä kohteita tyypillisesti suojataan vankemmilla suojaluokituksilla.
Suomessa on jo yli 50 000 väestönsuojaa
Väestönsuojia rakennettiin 1990-luvun alkuun saakka vain yhteiskunnallisesti tärkeisiin ja näkyviin kohteisiin, kuten kaupunki- tai teollisuuskeskittymiin, sillä vihollisen uskottiin sodan syttyessä iskevän suoraan niihin. Lainsäädännön uudistamisen myötä väestönsuojia alettiin rakentamaan koko maahan, ja nyt pelastuslaki velvoittaakin, että tietynkokoisiin uudisrakennuksiin tulee aina sisällyttää myös rakennuksen kokoon suhteutettu väestönsuoja.
Väestönsuojia Suomessa on nyt yli 50 000 ja niihin mahtuu yli 4 000 000 ihmistä. Koko kansan ei kuitenkaan ole tarkoitus mahtua suojiin samanaikaisesti, sillä yhteiskunnan tärkeiden toimintojen ylläpitämiseen tarvitaan myös suuri määrä ihmisiä.
Rakennuksen omistaja tai haltija vastaa väestönsuojan kunnossapidosta
Väestönsuojia on rakennettu hyvin erityyppisiin kiinteistöihin, mutta niiden kunnossapidossa ja käyttöönotosta vastaa aina rakennuksen omistaja tai haltija.
Jos väestönsuojelu määrätään valmiustilaan, väestönsuojat on otettava käyttöön 72 h sisällä määräyksestä. Koska aikaa käyttöönottoon on hyvin vähän, väestönsuojalle on aina hyvä olla nimetty hoitaja, joka vastaa sen käyttökunnosta ja tarpeellisista tarkistuksista myös konfliktittomana aikana. Väestönsuojia käytetään usein myös esimerkiksi harrastustiloina tai varastoina, joten väestönsuojan hoitajan tehtävä on valvoa, että suojan käyttö väestönsuojeluun on tarpeen vaatiessa mahdollista.
Väestönsuojan kunnossapitoon on olemassa ohjeita ja tarkistuslistoja, joiden avulla väestönsuojan hoitajan on suoraviivaista huolehtia, millaisia toimenpiteitä suojassa on hyvä tehdä vuosittain ja mitkä asiat taas on syytä tarkistaa esimerkiksi kymmenen vuoden välein. Jos väestönsuojaan liittyvä osaaminen epäilyttää, tarjoavat alueelliset pelastusliitot hyödyllisiä koulutuksia väestönsuojien hoitajille.
Siviilien suojaamisesta kohti kokonaisvarautumista
Aina kylmän sodan loppuun saakka varautumisen huomio Suomessa kohdistui lähinnä väestön suojaamiseen. Tämän jälkeen konflikteihin varautumisen painopisteet ovat kuitenkin siirtyneet yhä enemmän yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen, ja ihmisten suojaaminen on nähty pienenä, mutta tärkeänä osana kokonaisvarautumista. Kokonaisvarautumisessa reagoidaan asevaikutuksilta suojautumisen lisäksi esimerkiksi ruokaketjujen suojaamiseen, terveydenhuollon pettämiseen, laajamittaisen siirtolaisuuden mahdollisuuteen sekä energiakriisiin.
Turvallisten väestönsuojien rakentaminen + ylläpito
Jokaisella maalla on omanlaisensa varautumisen strategiansa. Suomalaisen asiantuntijuuden vahvuus piilee suojatilojen ja väestönsuojien rakentamisen satavuotisessa historiassa.
Jensen Hughesilla ohjaamme ja autamme väestönsuojien käyttöönottoa koskevien rakennusmääräysten tulkinnassa, teemme väestönsuojien kunnossapitotarkastuksia ja tarjoamme asiantuntemusta johtokeskusten tai kriisinhallintatilojen paloturvallisuussuunnittelussa. Lue lisää palveluistamme.