Vuonna 1872 perustettu Suomen Kansallisteatteri oli ensimmäinen kokonaan suomenkielinen ammattilaisteatteri. Ennen sen perustamista useimmat esitykset Suomessa olivat ruotsiksi tai muilla kielillä. Suojeltu teatterirakennus sijaitsee Helsingin keskustassa päärautatieaseman pohjoispuolella, Rautatientorin laidalla.
Kansallisteatterin rakennukseen on tehty kaksi mittavaa peruskorjausta, ja Jensen Hughes on ollut mukana molemmissa paloturvallisuussuunnittelijana. Peruskorjauksien ensimmäinen vaihe tapahtui noin kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin rakennuksen tunnetuin osa eli päänäyttämön puoli peruskorjattiin. Peruskorjauksen toinen vaihe, ns. pienen näyttämön puoli, valmistui hiljattain noin viiden vuoden työn jälkeen. Toinen vaihe (1930- ja 1950-luvuilla rakennetut tilat) kattavat noin puolet rakennuksen pinta-alasta.
Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen tilojen peruskorjaus ja uudelleenjärjestelyt sekä teatteriteknisten laitteistojen nykyaikaistaminen toteutettiin vain olemassa olevaan rakennusmassaan. Rakennukseen suunniteltu laajennus peruttiin asemakaavamuutosta koskevan kaupunkikuvallisen valituksen vuoksi. Valitus tosin myöhemmin kumottiin, mutta aikataulu- ja kustannussyistä laajennus päätettiin jättää rakentamatta.
Rakennuksen pohjoispäätyyn, vanhaan verstastilaan rakennettiin 200-paikkainen sali. Tilan käyttö muuttui peruskorjauksen aikana henkilökunnan käytöstä kokoontumistilaksi, joka tarkoitti myös, että paloturvallisuusmääräykset muuttuivat aikaisempaa vaativammiksi. Kohteen paloturvallisuussuunnitelmat laadittiin palomääräyksiä soveltavan suunnittelun avulla. Riittävät poistumisjärjestelyt saatiin sovitettua rakennuksen olemassa oleviin porrashuoneisiin. Suojelluissa rakennuksissa tilamuutosten mahdollisuudet ovat rajalliset, joten paloturvallisuutta parannetaan usein teknisten laitteiden avulla. Kansallisteatterissa laajennettiin myös automaattisen sammutuslaitteiston kattavuutta. Lisäksi pienen näyttämön lämpiön vanhan lasiseinän avattavat ikkunat korvattiin kiinteällä teräslasiseinällä. Lasiseinämuutoksesta johtuen kyseisten tilojen savunpoisto muutettiin koneelliseksi, joka onnistuttiin toteuttamaan täysin huomaamattomasti lämpiön kattorakenteen palkkiväliin.